Pipsan sterilisaatio

Pipsan operaatio meni tähän astisten tietojen mukaan oikein hyvin.

Olin perjantaina tosi hermostunu(leikkausaika siirtyi keskiviikosta perjantaille), eikä sitä helpottanu se, että mun piti viedä Pipsa bussilla Pirkkalaan asti. Onneks olin ottanu selvää pysäkeistä ym. joten löysin perille ihan helposti. Itse eläinklinikka vaikutti heti mukavalta paikalta ja meidät otettiin hyvin vastaan. Oltiin kuitenki sen verran ajoissa, että piti odotella jonkin aikaa. Sinne tuli sitten muitakin koiria, mutta Pipsa otti melko rauhallisesti ja oli utelias niitten suhteen. Kunnes sisään astui lihaksikas, viirusilmäinen pitbull. Pipsa räjähti heti hirveään räksytykseen. Liekö johtui mun reaktiosta, kun eka ajatus siitä koirasta oli "Voi ei, toihan syö Pipsan" ja varmaan jännityin samalla. Vaikka tiiän, ettei koiran ulkonäkö tai historia kerro itse koiran luonteesta mitään. No mutta onneks päästiin sitten tutkimushuoneeseen. Siellä lääkäri vähä tunnusteli ja sitten pisti rauhoittavan piikin. Jäin Pipsan kans kahdestaan huoneeseen ja meinas itku tulla, kun katselin sitä siinä mun sylissä ja mietin, mitä olin pienelle koiralle tekemässä. Pipsa muuttui vähitellen ihan rennoksi ja melkein nukkui. Sitten hoitaja tulikin viemään sen leikkaushuoneeseen. Koko ajan henkilökunta oli todella ystävällistä ja ymmärtäväistä.

Mää jouduin odotteleman bussia jotain 20 min. ja kävin keskustassa kaupassa ennen ku jatkoin toisella bussilla kotiin. Kotimatkaan meni valehtelematta se 2 tuntia, eli kun astuin kotiovesta sisälle, niin el. lääkäristä soitettiin että koiran voi hakea. Onneksi mun ei tarvinu lähteä uudestaan busseilla seikkailemaan, vaan Villen kaveri oli ystävällisesti suostunu kuskiksi hakemaan Pipsan.

Pipsa oli vielä ihan tokkurassa ja sen kieli roikkui ulkona, mutta leikkaus oli onnistunu. Sterilisaation yhteydessä Pipsalta korjattiin napatyrä, jonka se sai aikasemmasta keisarinleikkauksesta. Saatiin hoitajalta hyvät hoito-ohjeet+kipulääkkeet ja vietiin tyttö kotiin. Tästä kaikesta piti maksaa se 345 e, mikä oli hieman enemmän kuin oletettiin(mutta joka on oikeasti ihan normi taksa tällä seudulla), mutta maksettiin se silti ihan mielellään hyvästä hoidosta ja palvelusta. Voin suositella kaikille eläimen omistajille Oiva eläinklinikkaa!

Kotona tehtiin Pipsalle peti olohuoneen lattialle. Alkuun se vaan nukkui ja välillä raotti silmiään. Vähitellen se alkoi vaihtaa asentoa. Kerran se jopa yritti rynnätä ovelle, kun pitsalähetti soitti ovikelloa. Liikkuminen oli horjuvaa ja kauluri tökkäs millon mihinkin. Illalla käytin Pipsaa parikin kertaa pihalla, mutta ei se pissannu. Huolestutti, kun ohjeiden mukaan koiran pitäs pissata 12 tunnin kuluttua. Yö meni horroksessa, välillä tarkistellen Pipsan vointia. Aamulla Pipsa pissas, jee. Tytöllä oli myös ruokahalua heti alusta lähtien. Eilen irrotettiin "laastari" haavan päältä. Suihkutettiin se ensin kunnolla, jotta lähtis kivuttomammin irti. Itse haava on aika pitkä ja rujon näköinen, koska on kiinni vaan haavaliimalla, ei siis tikkejä. Saattaa kuulostaa ällöttävältä, mutta mun mielestä se muistuttaa paistettua pekonia väriltään ja muodoltaan.

Nyt Pipsa on jo tottunu kauluriinsa, eikä enää yritä ottaa sitä pois. Aamulla meni myös ulkona ihan normaalia vauhtia ja on muutenkin melkein oma itsensä. Lepää tietysti enemmän mikä on myös suotavaa. Ollaan nukuttu perjantaista asti olohuoneessa, koska Pipsa ei saa missään nimessä hyppiä ja sillä on tapana nukkua mun peiton alla sängyssä. Myös sohvalle pääsy on estetty. Ja joudun kantamaan sen portaissa. Tätä jatkuu ilmeisesti ainaki kymmenen päivää.
Oon onnellinen, että se on nyt ohi ja toivon, että tästä oli enemmän hyötyä kuin haittaa meidän koiralle.