uusia tuulia

Oon vakavasti harkinnu tän blogin lakkauttamista, kun ei oikein tää mun kirjoitusintoni ota tuulta alleen. Tavallaan olis kivaa kirjoittaa, mutta tunnen välillä niin kamalaa riittämättömyyttä tälläkin saralla. Ei oo mitään sanottavaa, tai en osaa muotoilla sanojani oikein. Ja sitten pohdin, onko oikeesti järkeä kirjoittaa tällasta blogia, jota pari tyyppiä ehkä joskus lukee? Vai kirjoitanko sittenkin enemmän vain itselleni? Yhtenä päivänä olin jo perustamassa uutta blogia, mutta en sitten jaksanutkaan panostaa siihen. En mää kirjoitustyyliäni voi kuitenkaan kovin radikaalisti muuttaa siitä, mitä se nyt on. Aina voi toki hioa tekstiä, mutta pohjimmiltaan nää mun kirjottelut nyt vaan on tämmösiä. Turha siis yrittää olla jotain muuta. Jotain hienompaa.
Eli näillä mennään tästä eteenpäinkin, jos nyt en saa jotain superideaa siitä, miten blogiani kehittäisin. Ulkoasu toki sais olla jotenkin kivempi, mutta mieheni insinööriydestä(tulevasta) huolimatta, en osaa html:ää.

Jos nyt palataan ajassa taaksepäin sen verran, että en päässy sinne kouluun mihin hain.  Mun kesätyö Kultajousella päättyy ens lauantaina. Lupailivat jotain satunnaisia keikkoja inventaarioihin tms. Muita töitä ei oo tiedossa,enkä kyllä oo hakenutkaan. Sen sijaan oon aloittamassa (taas) uuden harrastuksen, korjaan, elämäntavan, sillä toki se tulee kestämään koko loppuelämän ajan ;)
Hankin jäsenyyden yhteen Tampereen liikuntakeskuksista. Pulitan tästä eteenpäin 65e/kk siitä, että saan mennä rääkkäämään itseäni salille mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Sen lisäksi pääsen nauttimaan jonkun ylipirteän tyttösen ohjaamista BodyTotalFitness tunneista niin usein kuin haluan. Ja ihme kyllä,monen vuoden purnauksen ja ahdistuksen jälkeen, odotan sitä innolla. Oon kai tullu nyt siihen pisteeseen, että muuta tietä ei enää oo. Joko jatkan tätä erittäin nautinnollista elämääni sohvalla maaten ja sipsejä syöden (kuvitellen että kaksi vartin lenkkiä päivässä koiran kans riittää liikunnaksi) , tai sitten myönnän vihdoin itselleni, että jotain on tehtävä ja tartun härkää(tai tässä tapauksessa crosstraineriä) sarvista. Oon myös tainnu laiskotella itseni siihen pisteeseen, että mikä tahansa liikkuminen saa olon tuntumaan eläväksi(veri lähtee kiertään ja syke nousee jne.) Eli janoan liikuntaa ja sitä, että yksinkertaisesti tuntee fyysisesti omat ääriviivansa ja rajansa. Sitä paitsi, musta tuntuu, että mun on helpompi pysyä kunnossa liikkumalla ja syömällä vähän sinne päin, kuin luopumalla kaikesta hyvästä. Vaikka toki hyvään kuntoon kuuluu aina myös kohtuullisen terveellinen syöminen.
Enivei, keskiviikkona on mun ensimmäinen kerta salilla sitten ties kuinka pitkän ajan. Yks asia minkä myös uskon edesauttavan mun treenausta, on kaks personal trainer tapaamista, jotka kuuluu hintaan. Saan siis ihan oman kunto-ohjelman, eikä mun tarvi rasittaa päätäni sen enempää miettien, että mitähän täällä salilla nyt tekis..

First things first, eli välineet täytyy päivittää ajan tasalle. Niinpä tänään suuntasin lähimpään urheilukauppaan ja nappasin sieltä treenikengät. Entisetkin oli vielä ihan kunnossa, mutta ne oli ammoisilta ala-asteen aerobic ajoilta, eli ehkä oli jo aika hankkia uudet. Olipa vielä ihan kiva alennuskin niissä.

Tältä näytän joka urheilusuorituksen jälkeen...